Vanilla Supreme

Tällä kertaa maistelussa The Tea Housen Vanilla Supreme. Lontoolaisesta kaupasta sai kahta erilaista puhtaasti vanilijaista teetä, tätä ja Vanilla teetä. Valitsin Supremen tietenkin, sillä oletan siinä olevan enemmän vanilijaa.

Olen aikaisemminkin sivunnut vaniljateitä, sillä vaikka rakastan vanilijaa ja etsin sitä monesta lähteestä, monet vanilijateet ovat hyvin parfyymisia. Niistä puuttuu se vanilijan täyteläisyys ja pehmeys. Olettaisin tämän johtuvan siitä, että bourbon vanilija, jonka oletan olevan vanilijalaaduista yleisin, on hyvin parfyyminen. Se tuoksuu oikein hyvälle, teessäkin, mutta sen maku ei ikävä kyllä pehmene hirveän hyvin.

En löytänyt tietoa, että onko tässä nyt jotain muuta, kenties ei, mutta lisänä on jälleen makuaineita. Ehkä ne ovat lopulta hyvän maustetun teen salaisuus, sillä Vanilla Supreme on todella nimensä arvoinen vanilijatee. Jo kaupassa ihastuin sen tuoksuun, joka oli enemmän pehmeä, mutta maku on taivaallinen.

Vanilla Supreme on täydellinen vanilijatee, siinä missä Tea Housen Black Cherry on täydellinen kirsikkatee. The Tea House on selkeästi ymmärtänyt yhden mausteen teiden ajatuksen. Koska jos teen ajatus on olla vanilija- tai kirsikkatee, niin sitten sen tosiaankin kannattaa maistua siltä yhdeltä mausteelta. Välillä tuntuu, että teesekoituksissa ollaan liian arkoja tai uskotaan ihmisten kaipaavan vain ajatuksen tasolla makuja. En tiedä, itse rakastan juurikin voimakkaita elämyksiä jos teeni on maustettu. Ja toki maustamattomissakin, mutta se on asia erikseen.

Vanilla Supreme on pehmeä ja makea vanilijatee. Se tuo mieleeni enemmän vanilijasokerin kuin hajuveden. Tee ei kuitenkaan ole sokerinen, vaan tosiaankin vanilijaisen makea. Siksi se on omaan makuuni parempi kuin esimerkiksi Unssin Creme Brulee, joka on kyllä vanilijainen, mutta toffeen ja sokerin kera. Ehkä jopa liian makea omaan suuhuni.

Uskon, että Vanilla Supreme toimii myös maidon kanssa, itse en ole kokeillut, mutta kahden henkilön testiryhmäni tuntui nauttivan siitä kovasti juurikin maidon kera. Toinen lisäsi sokeriakin, vaikka itse en kyllä kaipaa. Mutta toisaalta lisään sokeria lähinnä Chaiteehen, enkä aina edes siihen. Kertoo ehkä enemmän minusta.

Tähän mennessä olen ollut enemmän kuin onnellinen uusiin Lontoolaisiin löytöihini. Yksikään tee ei ole ollut pahaa, vaikka muutaman olen todennut hieman tarkkailua vaativaksi. Kaikkia en ole edes maistanut, koska niitä nyt vaan on niin monta.

Vanilla Supreme, musta tee. Haudutuslämpötila 100ºC Haudutusaika 3-5 min.

Black Cherry

Tämäkin tee on tuotu Lontoosta. Kirsikkateetä sai kahdessa eri variaatiossa Black Cherry ja Wild Cherry. Toivoin tämän olevan makeampaa, tai ainakin vähemmän hapanta kuin Wild Cherry josta minulla on hienoisen huonoja kokemuksia muiden merkkien tee kokeiluina.

Teekaupan nimi on yksinkertaisesti The Tea House. Se oli iso kaksikerroksinen tila, jossa alakerran seinät oli vuorattu teellä ja kaikki muu teenteko välineillä. Olisin halunnut ostaa noin kolme eri teepannua sieltä, mutta onneks niissä kaikkein kauneimmissa ei ollut hintaa.

The Tea House muuten toimii myös nettikauppana. Kaikki sieltä hankkimani teet ovat tähän mennessä olleet oikein mainioita, joten laatua ei ainakaan tarvitse pelätä. Todennäköisesti tulen tilaamaan sieltä jossakin välissä sekä täyttöjä että uusia makuja.

Black Cherry on kiitollinen kirsikkatee, ja ei maistu ollenkaan katkeralle. Kuten ehkä joskus aikaisemmin olen maininnut, kirsikkateet ovat kiinnostaneet minua aina, mutta ne ovat yleensä karvaita pettymyksiä. Ne maistuvat karvaille (tai ehkä enemmän happamalle?) ja voimakkaasti joltakin, mutta harvoin kovin miellyttävältä.

Tämän teen maku tuleekin makuaineista, olisiko siinä vastaus. Ja mustaherukan lehdistä. En tiedä, mutta joka tapauksessa se on kaikkea sitä mitä itse haen kirsikkateeltä. Tuoksuu ja maistuu kirsikkaiselle, joku saattaisi sanoa esanssiselle, mutta minusta juurikin sille miltä oletan kirsikkaisten asioiden maistuvan. Tee on lisäksi miellyttävän makea, mutta ei hyökkäävän voimakas kirsikkaisuudessaan.

Jos minun olisi tarpeen valita, tämä voittaisi Demmers Teehaussilta hankkimani Japanin kirsikan, jonka totesin kyllä oikein mukiinmeneväksi kirsikkateeksi. Mutta se johtuu lähinnä siitä, että tämä tee on musta ja olen edelleen puolueellinen mustille teille. Lisäksi minusta kirsikka sopii paremmin vahvemman mustan teen puolisoksi, kirsikka ei niin helposti ylilyö mustan teen makua, joten kirsikkaa voi olla enemmän. Makuasioita sanoisin.

Suosittelisin teetä kaikille, jotka pitävät kirsikasta ja varsinkin esimerkiksi kirsikkakarkeista. Oma pussini hupenee pelottavaa vauhtia, mutta onneksi on nettikauppa, vaikka toimituskulut saattavatkin olla hieman suolaiset.

Black Cherry, muste tee. Haudutuslämpötila 100ºC. Haudutusaika 3-5 min.

Gingseng Guardian Blend

Aluksi pahoittelen viikon hiljaisuutta, vakaa aikeeni oli päivittää myös talvilomani aikana, mutta toisin kävi. Nyt kuitenkin yritän palata normaaliin päivitysrytmiin. Toisaalta sain myös idean alkaa arvostelemaan eri kahviloita, tai siis lähinnä niiden teevalikoimaa. Katsotaan ottaako tämä tuulta alleen!

Kävin taannoin Lontoossa viikonloppuna vierailemassa. No, mukaan tarttui tietenkin hirveä määrä teetä. Koska olimme kaveriporukalla tosiaan vain viikonlopun verran, niin melkolailla tuoksun, nimen ja sisällön perusteella tuli valikoitua.

Gingseng Guardian Blend on Yumchaa nimiseltä kahvilalta/ teekaupalta. Yumchaa ilmeisesti on murretta, ja tarkoittaa hyvää teetä. Yumchaan kaikki teet oli nimetty todella kauniisti, ja mukaani tarttui valikoima vihreitä ja mustia teitä, ja yksi valkoinen, mutta se on menossa tuliaisiksi.

Tee itsessään sisältä gingsinin lisäksi sitruunaruohoa, vanilijaa, kuivattua sitruunaa, auringonkukan nuppuja ja pakastekuivattua jugurttia. Gingseng kiinnostaa minua, sillä pitäisi olla piristäviä vaikutuksia. Ja ilmeisesti yleiskuntoa nostattavia, jos Korealaisia on uskominen. Ginseng itsessään ei kuitenkaan maistu juuri miltään, itselleni puhdas gingseng jauhe veteen sekoitettuna maistui hieman selleriseltä kasvisliemeltä. Hyvin neutraali maku.

Guardian Blend nousi kuitenkin yhdeksi suosikeistani tuontiteiden joukossa. Ginseng sekoittuu mukavasti muihin mausteisiin. Ja vaikka mausteita on paljon, ne eivät hukuta toisiaan alleen, mikä on miellyttävää. Gingsengin pystyy maistamaan teestä, varsinkin kun tiedän miltä se maistuu noin ylipäätään. Kokonaisuus on pehmeä, hieman makea, ei kovin perinteisen makuinen tee. Pohjana on vihreä sencha, joka sopii oikein mainiosti sekaan.

En osaa oikein kuvailla teetä muuten, kuin että pidän siitä. Se maistuu tosiaan ginsengille, mutta myös hieman sitruunaruoholle ja sitruunalle. Vanilija varmaan jää antamaan lähinnä makeutta, samoin kaiketi jugurtti. Vihreä tee on itsessään hieman ruohoista, joten se toimii mainiosti muiden kanssa.

Suosittelen teetä, jos haluaa jotain vähän erilaista. Tätä ei tosiaan voi oikein verrata normaaleihin marja tai hedelmäteihin. Tee on kokonaisuutena hämmentävästi hieman "kuiva", mikä johtunee erityisesti ginsengistä.

Ginseng Guardian Blend, vihreä tee. Veden lämpötila 80ºC Haudustusaika (oma arvio) 2-3 min.