tiistai 26. tammikuuta 2016

Japanese Lime

Tänään mennään riskillä. Nimittäin lime tee, en tiedä onko se uhka vai mahdollisuus. En ole erityisesti sitruunateen ystävä, juon sitä lähinnä runsaan hunajan kanssa kipeänä. Silloin se ei juuri maistu.

Toisaalta taas sitruunapussiteissä on epämääräinen määrä sokeria ja laatu ei todellakaan päätä huimaa. Mausta en edes oikeastaan osaa sanoa muuta kuin, ettei se ole juomisen arvoista. Ei se välttämättä ole pahaa, mutta keksin paljon parempiakin vaihtoehtoja.

Mutta, tämä kyseinen tee eli Japanese Lime The Tea Centre of Stockholmilta (, tuoksuu aivan taivaalliselle. Tea Centren teet ovat siinä mielessä erityisiä, että niitä ei juuri saa mistään. Törmäsin itse muutamaan laatuun Porvoossa, jossa oli aikaisemmin Suomen ainoa myyntipiste. Rakastuin täysin Earl Grey Speciaaliin, joka on maailman paras Earl Grey. Jos joku väittää muuta, hän ei ole maistanut kyseistä teetä.

Ongelmaksi muodostui, etten voinut käydä kokoajan Porvoossa. Toinen myyntipiste oli tietenkin Tukholmassa. Heillä on kyllä nettikauppa, mutta postikulut Suomeen ovat 15e. Ihan niin teenhimoinen en ole. No, pärjäilin siis satunnaisilla Porvoon ja Tukholman tuliaisilla, valtuuttaen erään tuomaan minulle 500g pussin teetä Tukholman puolelta. Ja paria muutakin laatua maisteluun.

Ilo oli suuri, kun sain tietää, että Helsinkiin oli ilmestynyt Porvoon tapaan Helmellä nimessään leikittelevä TeeHelmi teekauppa. Minulla oli edelleen varastossa lempiteetäni, joten en ollut kiireinen käymään siellä, mutta nyt joulun alla vihdoin tuli kokeiltua.

TeeHelmi tarjoilee kahdenlaista teemerkkiä, The Tea Centre of Stockholminia ja George Cannonin teitä.

Japanese Lime on vihreä tee ja sisältää sitruuna ja limeä. Tuoksu vei mukanaan, joten otin riskin. Tea Centren teet jakavat mielipiteitäni, rakastan Early Grey Specialia, mutta en erityisesti välitä heidän mausteteestään ja ahomansikka oli vain ok.

Japanese Lime on hankala. Se ei ole pahaa, vaikka se on selkeästi sitruunatee. Sääli, sillä toivoin ehkä limeisempää makua. Onko sitruunalla ja limellä oikeasti niin erityyppiset maut, että se voisi maistua teessä, sitä en osaa sanoa, mutta aina voi toivoa. Toisaalta en tosiaan sitruunateetä mitenkään erityisesti inhoa.

Japanese Lime on kyllä varmasti parempaa kuin sitruunatee pusseissa, se ei ole erityisen makea ja sekä teen että sitruksen maistaa miellyttävästi. Lime tuo kyllä oman pienen vivahteensa, vaikkei se olekaan päällimmäinen maku. Ja kyllähän tämä menee, ei erityisesti töki, mikä on jo siis onnistunutta. Helposti juon pannullisen, ja tarjoilisin ystävillenikin mieluusti.

Sivuhuomiona voin sanoa, että sitruunahappo kyllä maistuu mukavasti enemmän juodessa. Suutuntuma on hyvin hapan ja sitruunainen, ihanaa. Vähän kuin sitruunakarkin jälkeen!

Mutta tämänkin jälkeen minun lienee pakko pysyä mielipiteessäni, etten erityisesti välitä sitrusteistä. Tämä tee kuitenkin jää mieleen ja huomasin keittäväni sitä mennäpäivänä toisen pannullisen. Tee on sen verran erilainen normaaliin valikoimaani nähden, että tulen kaivanneeksi sitä, kun mietin jotain uutta. Ehkä siis annan sen vielä jäädä teekaappiini.

Japanese Lime, vihreä tee. 1tlk/ Kuppi. Veden lämpötila 80ºC. Haudutusaika 3 min. 

torstai 21. tammikuuta 2016

Punainen Tee

Olen törmännyt termiin "punainen tee" joskus aikaisemminkin, mutta törmäsin siihen ensimmäisen kerran näköetäisyydellä pienessä satunnaisessa teekaupassa, siellä mistä ostin toisen maustamattoman mustan teen suosikkini. 

Kyselin silloin jotain punaista teetä, mutta myyjä ei tainnut osata selittää minulle mitä punainen tee todellisuudessa on, eli siis mustan tee eri nimellä.

Kiertelin tuossa jokunen viikko sitten teekauppoja jälleen ja törmäsin täysin sattumalta kauppaan mitä en ollut aikaisemmin huomannut. Kauppa oli suhteellisen uusi, mutta ei niin uusi, ettenkö olisi mennyt siitä aikaisemminkin ohitse. Mutta kausittainen sokeus ei ole minulle mitään uutta...

 Joka tapauksessa. Tänään testissä on Punainen tee, TeeMaalta. Kävelin kauppaan ja ihastuin suunnattomasti kun kaupassa oli useampia punaisia teelaatuja. Hintaahan teillä tosiaan oli enemmän kuin normaalisti, tämä omi pussini oli halvimpia ja maksoi 10e/50g. Tosin toisin kuin kalliin maustamattoman vihreän teen kanssa, tällä kertaa hinta ei harmita minua.

Punainen tee on siis tosiaan sama asia kuin musta tee, mutta ilmeisesti normaalisti hieman miedompimakuinen. Olettaisin, että ero on joko teen värissä, joka on kenties hieman punaisempi haudutettuna tai sitten siinä mistä tee on kotoisin. En ole tutustunut sen enempää, mutta aasiasta tämä erottelu on kuitenkin peräisin. 

Punainen tee jonka ostin kuvaillaan pussissa sanoilla "Honey-like and roasty fragrance".  Myyjä suositteli teetä kokeiltavaksi palasen inkivääriä kanssa. Nykyisessä inkivääriteen himossani tämä oli suunnaton myyntivaltti.

Kokeilin tietenkin teetä heti tuoreen inkiväärin kanssa. Inkivääri tuokin teehen mukavan vivahteen. Mutta mistä eniten yllätyin, oli teen hunajainen maku. Nimittäin tee tosiaankin maistui siltä, kuin siihen olisi lisätty hiven hunajaa, vaikka en siis ollut sitä millään makeuttanut. Tee on maustamattomaksi teeksi makea ja miellyttävän kevyt. 

Teetä haudutetaan suhteellisen vähän aikaa mustaksi teeksi, joten inkivääri ei juurikaan maistu lävitse, mutta mieltäni lämmittää, että se on siellä. Ja ehkä se tuo oman pienen makeutensa teehen.

Tee on miellyttävä ja suosittelen sitä kyllä, jos kaipailee makeutta maustamattomaan teehensä. Lisäksi teelle luvataan 2-3 haudutuskertaa, joten toisin kuin mustat teet yleensä, sitä on mahdollista hauduttaa uudelleen. Itse voisin kokeilla sitä suurinpiirtein heti, sillä teenkeittimeni petti minut ja siivilä laskeutui huomaamattani teehen uudelleen, joten teestä hautui melkein mustaa ja suhteellisen katkeraa kevyen ja makean sijaan. Nyt inkiväärikin maistuu, muttei kovin miellyttävällä tavalla.

Toisaalta, toisella kerralla keittäessä maku on hyvin erilainen, makeus katoaa, mutta mukana ollut inkivääri maistuu enemmän. Muttei kitkeränä, vaan mukavan inkiväärisenä. Teen maku on muutenkin suhteellisen ohut, joten jos aikaa toiseen kertaan hauduttaa, suosittelisin ehkä jättämään inkiväärin pois. Tai olemaan hauduttamatta ensimmäistä satsia huomaamattaan todennäköisesti vähintään viisi minuuttia uudelleen. Kaipaan ehkä lisättyä hunajaa tähän toiseen haudutukseen, ensimmäisessä haudutuksessa se maistui niin miellyttävästi.

Todennäköisesti tulen ostamaan teetä uudelleen, mutta minua kyllä kiinnostaa maistaa muitakin TeeMaan teitä. Pussit ovat yksinkertaisia, mutta kuvaukset pussien takana pitkiä ja mielenkiintoisia. Arvostan.

Ja tosiaan tämä kyseinen tee on kasvanut villinä luonnonmetsässä joten se on (ainakin käännetty) luomua, vaikka itse arvostankin villiyttä enemmän.

Punainen tee, musta tee. 1tl/200ml (5tl/l) Veden lämpötila 95ºC (Itse käytin 90ºC). Haudustusaika 2-3 min.

maanantai 18. tammikuuta 2016

Kiinalainen keltainen tee Fujian

Aikaisemmin jo kirjoittelin mustasta teestä, jonka ostin satunnaisesti tielle osuneesta teekaupasta. No, tämä keltainen tee on samasta kaupasta. En ostanut tai valinnut sitä, mutta sain sen silti käsiini, koska se ei kuulemma menekään. Ei siinä, en valita. Maistoin teetä ensimmäisen kerran pian oston jälkeen, ja totesin sen varsin maukkaaksi.

Keltainen tee on ainakin ulkonäöltään vihreän teen kaltaista, joten olisikohan tässä samanmoinen leikki kuin punaisen teen kanssa, joka on siis mustaa eri nimellä. En tiedä. Maku on ehkä ainakin tämän pussin kohdalla hieman erilainen kuin perinteisissä vihreissä teissä.

Keltainen tee tuo mieleeni Japanissa tarjoillun teen. Japanissa tosiaan useimmissa ravintoloissa sai, kuten täällä meillä leipää, teetä alkuun. Ihana tapa ja ottaisin sen mieluusti tännekin. Nauroin tosin, että siltikin teensaantini oli liaan vähäistä, sillä kulutukseni on niin valtavaa. Join kuitenkin kaiken tarjotun teen suurella nautinnolla, vaikka tee olikin aluksi vähän oudon makuista.

Epäilen, ettei tee ollut ihan tätä kyseistä laatua, vaan hämmentävää japanilaista popcornteetä. Tai siis teetä missä on mukana riisiä. Mene ja tiedä, en ole vielä täällä Suomessa uskaltanut ostaa moista kokeiluun.

Joka tapauksessa. Tämä Kiinalainen keltainen tee Fujian on hyvin maukas tee, hieman makea ja jollain hyvällä tapaa hieman ruohoinen. Pidän siitä, ettei se ole millään tavalla karvas tai kitkerä, vaan mukavan pehmeä ja tosiaan hivenen makeahko.

Väriltään tee on tosiaan meripihkaisen keltaista, kuten pussi mainostaakin. Tee tuoksuukin hieman ruohoiselle vihreälle teelle, kuten makukin. Ehkä tosiaan hieman macha mainen tuoksu ja maku?

Suosittelen teetä lämpimästi, jos tahtoo tutustua maustamattomiin vihreisiin teihin. Sanoisin tämän olevan melkoisen pehmeä ja helppo tee aloittaa. Toki kaikille ei välttämättä sovi ruohoisuus, joka itseäni ei haittaa, mutta saattaa olla tottumuskysymys. Ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että maku olisi kovin voimakas. Joku muu fiksumpi saattaisi myös kuvata sitä paremmalla adjektiivilla kuin "ruohoinen".

Itse pidän teestä paljon ja onneksi sitäkin, niin kuin samasta kaupasta hankittua mustaa, on 100g. Ei varmasti lopu vielä hyvään aikaan kesken!

End note: katsoin uteliaisuudessani keltaisen teen kuvauksen. Kyllä se on ihan oma lajinsa vihreän ohella. Keltainen tee valmistetaan ilmeisesti hieman monimutkaisemmin kuin vihreä ja se on vaikeampaa ja siksi keltaiset teet ovat harvinaisempia. Hassua kyllä keltaisesta teestä pitäisi puuttua vihreän teen "ruohomaisuus". Itse kyllä maistan sen selkeästi, mutta mene ja tiedä. Onhan se ehkä erilainen kuin vihreissä normaalisti. Keltainen tee on kuulemma vatsaystävällisempää kuin musta tai vihreä ja sisältää kaikenlaista hyvää. Kannattaa siis kokeilla.

Kiinalainen keltainen tee Fujian, keltainen tee. 1-2tl/kuppi. Veden lämpötila 80ºC. Haudutusaika 2-3 min.

torstai 14. tammikuuta 2016

BIO Assam TGFOP

Tänään maistelussa BIO Assam TGFOP Demmers Teehaussilta eli ihan maustamaton musta luomutee.

Oikein ok perusmusta, ei liian voimakas tai kitkera. Otin teen suosituksesta, kun kaipasin jotain hyvää perusmustaa. Tämä luomu oli kuulemma maanläheisempi. Voisin juoda uudelleen, mutta ei erityisen mieleenpainuva, joten kokeilen varmaan jotain eri mustaa seuraavan kerran.

Tee on varmasti laadukasta, mutta ei vaan iskenyt. Maustamattomat mustat teet ovat minulle vähän joka tai. Joko jään juomisenkin jälkeen kaipaamaan ja ajattelemaan, tai unohdan. Maustetuissa teissä muistaa mausteet, mutta mustassa teessä teen itsessään tarvitsee olla erityisen hyvää. Tämä oli ok, mutta ei erityinen.

Ongelma tässäkin vertailu, sillä ostin kerran ihan nimen takia Assam Orangajulia Teekaupasta. Ja kuvauksen, sillä en yleensä valitse sitrusteitä, mutta tätä kuvattiin hedelmäiseksi. Ja siitä lähtien olen perustanut jokaisen mustan teen makustelun siihen. Kehtaan ostaa kyseistä teetä itsessään harvoin, koska postikulut ovat enemmän kuin pussi, mutta unelmoin usein. En tiedä mikä siinä viehättää, mutta se on vaan parasta mustaa teetä mitä olen maistanut. Toisaalta Teekauppa houkuttelee suhteellisen usein postikuluttomilla tilauksilla. Pitäisi ehkä ostaa ihan vaan tarkistaakseen, että onko se vielä yhtä parasta kuin ennen.


BIO Assam TGFOP, musta tee. 4-5 teelusikka/ litra. Veden lämpö 100ºC. Haudustusaika 2-4 min.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Johan & Nyström Ekologisk svart te 150g Hallon & Vanilj

Tänään esittelyssä kaikessa pituudessaan Johan & Nyström Ekologisk svart te 150g Hallon & Vanilj. Eli vadelman ja vanilijan makuinen musta tee. Ostettu öh, jostain ruuanlaitto-/ leivontaväline puodista. Tarvitsin muita välineitä ja tuossa suhteellisen syrjäisessä puodissa oli alennusmyynnit. Siellä myytiin vähän kaikkea, teetäkin oli pieni valikoima. Jos joskus muistan nimen, lisään sen tänne.

Joka tapauksessa. Tämä tee on niin vahinkolöytö, että mahdollisesti se ei tule kenellekään muullekaan eteen. Sen tähden puhun vähän vadelmateistä. Vadelma on suhteellisen hapan marja. Se tarkoittaa, että teekin on hapan. Vaikka rakastan vadelmaa lähes missä muodossa vaan, niin teessä se toimii ikävä kyllä harvoin. Siinä missä rakastan mansikkateitä, eteeni tulleet vadelmateet ovat jääneet kertamaisteluksi. Tämän halusin, koska siinä oli vadelman lisäksi vanilijaa, jonka toivoin tasapainottavan elämystä.

Olen maistanut teetä kerran aikaisemmin ja sen jälkeen se on istunut pöydällä ja kaapissa koskemattomana (se tuli sen lisäksi, että sitä on paljon, suhteellisen huomion kiinnittävässä, mutta lopulta epäkäytännöllisessä metallipurkissa).

Tee ei ole erityisen pahaa, purujen tuoksu on aika miellyttävä, hieman sellainen makea esanssivadelma, mutta miellyttävä sellainen. Jos tee tuoksuisi voimakkaammalta, käyttäisin sitä mieluusti hajustepussina, koska se ei ole sellainen kaikenkattava, mutta edelleen miellyttävä. Purujen seassa voi nähdä pienet pinkit vadelmanpalat ja jotain vaaleaa myös. Vanilijan pitäisi olla mustaa, joten se tuskin erottuu. Tee haudutettuna tuoksuu enemmän kirpeälle.

Tee haudutettuna maistuu itseasiassa melko miellyttävälle. En ole ihan varma, miksi en pitänyt teestä alunperin. Ehkä sen takia, että mitä enemmän sitä juo, sitä karvaammaksi se käy. Vadelma tulee lähinnä jälkimakuna, mutta ihan miellyttävänä sellaisena. Tee itsessään vaikuttaa ihan laadukkaalta ainakin omaan makuuni.

Toinen ongelma teen kanssa on, että se on hyvin mieto. Se on selkeästi maustettu, mutta samalla vadelma ja vanilija maistuvat hyvin hennosti, vanilijaa en edes erikseen erota. Toisaalta, jos kaipaan maustamatonta mustaa teetä, niin valitsen kyllä jotain muuta, sillä tämä on kuitenkin maustettu. Tee on ehkä hieman väliinputoaja.

Mutta yllättävän hyvä sellainen. Tämä saattaisi sopia teeksi niihin hetkiin, kun tekee mieli teetä, muttei oikein tiedä mitä. Minulle sellaisia hetkiä tulee ainakin aika-ajoin, koska tosiaan juon teetä aktiivisesti ja suuria määriä. Aina ei voi olla mielihalua tiettyyn suuntaan.

Teen happamuus, joka tosiaan hieman kertyy, saattaa kyllä rajoittaa sitä kuinka paljon teetä tahtoo juoda kerralla. Mutta ehkä aina ei tarvitse juoda litraa.

Sanoisin teetä hyväksi vadelmateeksi. Jos kaipaa herkkää teetä, eikä pelkää happamuutta, niin tämä on varmasti ihan hyvä. Vadelmateenä tämä on huomattavasti muita maistamiani parempi. Ehkä se on vanilija, ehkä se on laatu, ehkä se on luomu? Kuka tietää.


Johan & Nyström Ekologisk svart te 150g Hallon & Vanilj, maustettu musta tee. Laitoin teetä aika runsaasti. Haudutuslämpötila 100°C. Haudutusaika varmaankin normaali 3-4 min mustalle teelle.

tiistai 5. tammikuuta 2016

Chong Jiu Keng Mao Jian

Tänään teemaistelussa Chong Jiu Keng Mao Jian théhuoneesta. Eli siis maustamaton vihreä tee.

Kyllä, olen niin hifisteliä, että pidän myös maustamattomista teistä sekä mustista että vihreistä, joista jälkimmäiset ovat ehkä se haasteellisin osuus. Kiitos kuuluu täysin asteelliselle vedenkeittimelle.

Tämän kertainen oli kuitenkin vähän pettymys, lähinnä koska ostin sen korvatakseni erikoisteetä jonka en edes tiennyt olevan erikoistee. Tällä erityisteellä on yhtä pitkä nimi kuin tälläkin, enkä tietenkään muista sitä mitenkään ulkoa. Sitä kuitenkin tulee ilmeisesti vain yksi toimitus keväällä, koska se on isoa ja neulaista ja säilyy huonosti. No, ensi vuonna koetan olla skarppina. 

Joka tapauksessa. Tämä oli ihan hyvä maustamaton vihreä tee, mutta ei niin erityinen, että maksaisin siitä uudelleen 10e/50g. Tämäkin taisi siis olla jokin erikoistee. Seuraavan kerran kysyn ehkä hintaa ensin, koska selkeästi korkeampi hinta ei takaa makuelämystä. Vihreissä se toki saattaa auttaa.

théhuone on hauska pieni kauppa, siellä myydään juurikin maustamattomia teitä, mielestäni enimmäkseen vihreitä, mutta myös jonkin verran mustia. Kauppa on ehkä omien teehifistelyjeni rajoilla, sillä on oikeasti väitä tietäväni vihreiden teiden vivahteista alkuunkaan tarpeeksi arvostellakseni niitä enemmän kuin tässä.


Chong Jiu Keng Mao Jian, vihreä tee. Veden lämpötila 75ºC (käytän 70ºC koska keittimeni tuntee vain tasakymmenet). Haudutusaika 1,5 min.