Sitten oli pöytä täynnä pieniä ruskeita tee- ja kahvipusseja. Teetä oli kolmea sorttia: maustamaton musta, maustamaton vihreä ja inkiväärillä maustettu musta tee. Inkivääri haukkana tietenkin valitsin viimeisen kokeiltavakseni. Ja onneni oli suuri kun sain ystävältä joululahjaksi pussillisen myös maustamatonta mustaa. Kauppa joka myi teetä on Werannas "hyvän mielen maahantuoja ja sisustusputiikki", joka on ilmeisesti lähinnä nettikauppa, mutta sillä on ainakin kaksi todennäköistä myyntipistettä, toinen Malmilla Helsingissä (pitää käydä varmaan hakemassa vihreäkin maistettavaksi) ja toinen Lahdessa.
Teet ja kahvit ovat ilmeisesti jotain erikoisvalmisteista pikkuvalikoimaa. Kahvi oli kuulemma todella hyvää myös.
Inkivääritee sisältää muistaakseni inkivääriä sekä jauhettuna että isompina palasina. Jauhoksen ainakin voi nähdä, sillä pussi pöllyää joka kerta kun sen avaa ja teetä pudotellessa sihvilään voi seurata inkiväärijauheen tekemiä kiemuroita.
Tee itsessään on hyvää, rakkautta ensimmäisestä siemaisusta lähtien. Mutta alusta alkaen kiinnitin huomiota inkiväärin maun vähäisyyteen. Siis vaikka inkivääriä on havainnollistettava määrä pussissa, niin se ei silti erityisesti maistu teessä, tuntuu että jopa mitä useammin teetä juon, sitä kauemmaksi inkiväärin maku katoaa. Johtuuko tämä siitä, että inkivääri karkaa pöllyämällä? Vai ehkä siitä, että jaoimme teetä kämppiksen kanssa toiseen purkkiin, jotta sitä olisi kotonakin maisteltavissa? Voisiko inkivääri olla "saostunut" pinnalle tai jauhe valunut toiseen purkkiin? Tai kenties valua pussin pohjalle, koska on niin kevyttä? Vai totuinko vaan makuun niin nopeasti?
En osaa sanoa. Tee on joka tapauksessa erinomaista ja olen juonut sitä jo useampia kertoja joulun jälkeen. Mietin kyllä, että jos ostaisin vähän kuivattua inkivääriä ja heittäisin sekaan? Miksei tuorettakin, mutta kuivattua versiota voisi heittää suoraan pussiin.
Inkivääriteenä arvioisin teen hieman laimeaksi, mutta vain mausteiden osalta. Musta tee on todella hyvää ja aromikasta ja jauhettu inkivääri tuo ehkä hieman myös siihen syvyyttä.
Olisin halunnut todeta teen täydelliseksi inkivääriteeksi, mutta minun täytynee jatkaa etsintöjä, koska se on vaan omaan makuun joka tapauksessa liian laimeaa. Siis inkivääriteeksi. Muuten tee on tosiaan oikein hyvää ja maukasta ja pysyy kaapissani, jos vain onnistun saamaan sitä käsiini uudelleen.
Maustamatonta mustaa en ole vielä maistanut laisinkaan, mutta odotan mielenkiinnolla. Tarvitsee varmasti tehdä vertailuja tämän kanssa, sillä oletan maustamattoman mustan olevan samaa kuin tämän inkiväärin pohja. Sitten pystyn toteamaan kuinka paljon makuaistini huijaavat minua, eli siis mitä inkivääri tuo teehen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti