Tee tuoksuu ihanalle sekä kuivana että haudutettuna. Siinä piileekin ongelma. Olen melko varma, että teessä on suklaata. Olen tätä blogia pitäessäni huomannut, että vaikka juon aika laajalla skaalalla teetä, niin minulla on myös paljon asioita, jotka joko eivät kiinnosta minua tai epäilyttävät minua suuresti. Suklaa on yksi jälkimmäisistä. Jos haluan suklaajuomaa, voin juoda kaakaota. Miksi joisin teetä? Olen joskus maistanut teetä, missä oli suklaata, eikä se kai ollut erityisen pahaa. Mutta todennäköisesti ei hyvääkään. Se ei kuitenkaan vielä ole päästänyt suklaata pahasta.
Sumuinen saari on tuoksultaan suhteellisen makea. Mutta maultaan se on kitkerämpi ja tummempi. Se on silti ihan jees. Siinä on tosin joku lievä maku, joka taittuu hämmentävästi, josta en ole varma pidänkö. Olen melko varma, että se on suklaa.
Vakoilin tässä vaiheessa teen koostumuksen, ja olin oikeassa. Tee sisältää: suklaapaloja, kaakaota, mansikkaa sekä vaniljaa.
Teessä on kyllä potentiaalia. Tykkään hienoisesta kitkeryydestä ja tummuudesta. Ikävä kyllä se lievä maku, joka siis todennäköisesti on suklaa, peittää sitä. Kun teessä on myös kahta lempimaustettani, niin on sääli, että suklaa ja kaakao peittävät ne aikalailla kokonaan. Päätöksenä voin vahvistaa, ettei suklaa edelleenkään kuulu teeheni. Toki olen melko varma, että saan vielä tänä kalenterikautena toisen mahdollisuuden pyörtää päätökseni, sillä jos teet ovat samat joka kalenterissa, niin ystäväni sai ensimmäisenä erään toisen suklaateen maistettavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti